Viimeinen tunti ennen joulutaukoa tuli ryskytettyä Pasin selässä. Tunti alkoi ihan lupaavasti, Pasi vaikutti kohtuullisen reippaalta ja harjoitusravissa istuminenkin sujui paremmin kuin viikko sitten. Mutta kun viitisenkin minuuttia on yhtäjaksoisesti yrittänyt istua harjoitusravissa käsien ja jalkojen ja pään heilumatta, niin maitohapoillahan sitä taas oltiin, pah.
Teimme jo alkuverryttelyssä laukannostoja, mikä oli hyvä juttu. Mutta voi änkeröinen miten vaikeaksi nostot alkoivat mennä Pasin kanssa. Tiedän hyvin ettei Pasi tykkää jos roikkuu liikaa sisäohjassa, mutta jotenkin homma eteni niin että roikuin sisäohjassa lopulta niin täysillä että oma hartiakin meni kramppiin. Outoa, vaikka tätä juuri piti välttää.
Tunti jatkui volttiharjoituksella, piti tehdä ensin voltti ravissa, jonka jälkeen avotaivutusta pieni pätkä, sitten suoristus ja laukannosto. Kiva harjoitus, sitä sai tehdä aina sopivassa kohdassa kun oli tilaa. Vaan eipä nousseet laukat, ei. Ehkä pari nostoa sain aikaan normaalisti, mutta muuten oli vaikeaa. Vauhtimme hidastui ympyrällä (ei kannuksia) jo niin paljon, ettei siitä hyvää laukannostoa saanut tekemälläkään.
Muut ratsukot näyttivät suorittavan tehtävää ihan mallikkaasti. Dino liikkui komeasti muodossa ja Ansakin näytti hyvältä. Oli Pasikin sitten taas karsinassa oikein malllikas, perso rapsutuksille ja silityksille J
Tunti olikin sitten viimeinen Idan ohjauksessa. Kiitokset Idalle syksystä ja onnea matkaan – ja matkoille!
Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille toivottaa Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti