Takapakkia taivuttamiseen

Hirrrveä sateinen ja tuulinen keli oli tiistaina, onneksi on maneesi käytössä. Edeltävällä tunnilla olikin menossa ns.jakotunti, eli maneesi oli jaettu kahtia erillisellä aidalla, jotta yksäriratsukoillakin on tilaa treenata. Kohtuullisen hyvin mahtuivat, mitä nyt virmakampien ratsujen ratsastajat saivat tehdä voltteja löytääkseen hyvän paikan uralta.

Aloitimme tunnin samalla tavalla kuin viikko sitten, eli taivuttamalla hevosia voimakkaasti kolmikaarisella kiemurauralla. Ratsastin jälleen Lissulla, enkä tällä kertaa saanut sitä lainkaan samalla tavalla taipumaan kuin viime viikolla. Varsinkin oikeassa kierroksessa se pyrki kaatumaan sisäpohjetta vasten ja tuntui lankkumaiselta.

Taivuttelujen jälkeen saimme laukata koko uraa jonkin aikaa, ja sitten jatkettiin kiemurauralla. Kiemuralle lisättiin siirtymisiä ensin ravista käyntiin ja sitten ravista laukkaan. Lopulta piti ratsastaa ensimmäinen kaari laukassa, suoristaa ja vaihtaa laukka keskimmäiselle kaarelle ja vielä suoristaa ja vaihtaa myötälaukka viimeiselle kaarelle. Kertaakaan en saanut kiemuralla hyviä laukannostoja aikaiseksi, vaan Lissu isona hevosena tuntui leviävän joka suuntaan ja laukan nostaminen oli venyvää hoipparointia.

Vaan sepä on osa lajin viehätystä ja mielenkiintoa, että ratsastuskerrat sujuvat vaihtelevasti. Tätä yritin tolkuttaa myös 7-vuotiaalle tyttärelleni, joka omalla ponitunnillaan itki kiukun kyyneliä kun ei saanut laiskaa ratsua siirtymään raviin. Heh, ihan niin dramaattiseksi ei enää tätivaiheessa viitsi ryhtyä...

terkuin Salla

Paljon laukkaa

Aloitimme tiistain tuntimme ratsastamalla kevyessä ravissa kolmikaarista kiemurauraa. Meitä oli maneesissa yhdeksän ratsukkoa, joten aika äkkiä oli seuraavan ratsukon häntä edessä. Tädit etenivät rivissä kuin junavaunut, riittävää taivutusta ei tainnut olla kuin yhdellä ratsukolla (Sari+Reksi). Niinpä Heidi komensi meidät käyntiin ja taivuttamaan hevosten nenät isovarpaisiin saakka.

Ryhtiliike auttoi, keskityimme kukin paremmin ja hevoset alkoivat taipumaan. Heidi antoi ohjeita jokaiselle ratsukolle yksitellen mikä oli tosi tehokasta. Lissu pyrki hidastamaan taipuessaan, ja vauhtia lisättäessä taivutus oli hävitä. Mutta yhtä kaikki harjoitus sujui hyvin ravissakin kunhan saatiin ratsukot ensin kuriin käynnissä.

Sitten siirryttiin laukkaamaan koko uraa piiiitkäksi aikaa... Koko uralta siirryttiin vielä pääty-ympyröille laukkaamaan, molempiin suuntiin. Lissu muuttui laukassa paljon tahmeammaksi ja alkoi painaa kädelle, alkutunnin taivutuksista ei ollut tietoakaan. Itse hengästyin ja maitohapostuin niin paljon että roikuin vain mukana. Laukkajakson jälkeen hevoset päristelivät ja tädit pälättivät tyytyväisinä – rentouttavaa puuhaa!

Ryhmämme on oikein ihastunut Wenukseen ja Wildaan. Merja sai kokeilla Wenusta ensimmäisen kerran, ja Outi ratsasti Wildalla, kaikki olivat onnessaan tunnin jälkeen. Toivottavasti tammat eivät laiskistu tai ala keksimään konnuuksia, nyt ne ainakin ovat ihania typyköitä vielä. Mutta niin on Lissukin!

Syksyisin terveisin Salla

Lauantain laatuaikaa

Koskapa en päässyt omalle tiistaitunnilleni, päätin mennä vaihteeksi lauantaina tunnille, varsinkin kun samalle päivälle osui kätevästi nuo talkootkin. Kyllä oli ihana ilma, aurinkoista ja tyyntä ja melko lämmintä. Kenttä vaan oli niin vetinen että ratsastimme maneesissa.

Sain aamupäivän tunnille Lissun, joka oli niin maan perusteellisen ystävällisellä päällä karsinassa. Tunki päätä kainaloon ja olkapäälle ja seisoi kiltisti aloillaan varustamisen ajan. Ihana mussukka. Ja melko kiva se oli tunnillakin, mitä nyt alkutunnin jolkottelimme Lissulle tyypillistä kamelimaista hoipparointia eteenpäin, itselläni oli taas hankaluuksia löytää sopivaa ravin tahtia sen kanssa.

Keskityimme tunnilla hevosen suoristamiseen kulman jälkeen. Piti ratsastaa metrin verran uran sisäpuolella ja vahtia, ettei hevonen liiraa uralle päin. Helpolta kuulostavat asiat voivat olla yllättävän vaikeita, kuten osoittautui laukkatehtävässä. Laukka piti nostaa lyhyen sivun keskeltä ja laukata pitkän sivun vieressä suoraan - väkisinkin tuli viipotettua uralle päin. Lissu piristyi laukkaamisista niin että taipui parempaan muotoon, ja oli oikein ihana lopputunnista. Taas niitä kertoja, kun olisi ollut kiva  ratsastaa toinen tunti heti perään.

Tunnin jälkeen käärimme hihat ylös ja aloimme kantaa kisaesteitä latoon suojaan. Tsiisus mikä urakka, puomeja oli varmaan yli sata, ja johteet painoivat niin että piti olla kolme mimmiä nostamassa. Kolme tuntia siinä vierähti ja jokunen hikipisara, mutta suurin osa saatiin kunnialla kannettua.

 Sujuvaa viikon alkua, t.Salla

Virmakka Wenus

Vaikka Pasi olikin viime viikolla maneesissa paaaljon kivempi kuin tätä edellisillä kerroilla kentällä, niin olin silti täpinöissäni kun pääsin kokeilemaan Wenusta. Ratsastimme taas ulkona, mistä täytyy olla tyytyväinen – ollaanhan jo lokakuussa.

Olipa kiva ratsastaa hevosella, joka liikkuu eteenpäin omasta tahdostaan, ja lisää vauhtia pyydettäessä sitä tuli helposti liikaakin. Suihkin tamman kanssa välillä ulkoradalta ohi, kun muiden takamukset tulivat eteen yllättävän nopeasti... Wenus oli tietenkin paljon herkempi ratsastaa kuin muut uraohjuksemme, niinpä omat virheet ja liian ronskit avut tulivat esille paljon selvemmin (heppa parka).

Teimme tunnilla ensin ravissa volttia Heidin eteen pitkälle sivulle. Sitten teimme pysähdyksiä keskelle kenttää ravista, pysähtymisen jälkeen piti peruuttaa neljä askelta ja lähteä siitä suoraan raviin. Peruuttamista Wenus ei ymmärtänyt tai halunnut, jäimme pyörimään ensin ympyrää kun se vastusteli apuja. Mutta lopuksi sain muutamia varovaisen tutisevia peruutusaskeleita sentään aikaiseksi.

Laukassa teimme voltin toiselle lyhyelle sivulle, ja tässä vauhtimme välillä kiihtyi niin ettei kääntämisestä meinannut tulla mitään. Laukannostotkin olivat hiukka hankalia. Laukkasimme myös kokouraa, ja teimme koko rata leikkaan laukassa pariin otteeseen. Vaikka Wenuksen vauhti tuntuikin välillä kovalta, niin jarrut kuitenkin toimivat hyvin. Koko uraa laukatessa Wenus ja Wilda hirnuivat toisilleen, aika sööttiä, melkein siinä täti säikähti moista meteliä.

Paljon onnea ja menestystä kaikille 6.10 kisaamaan lähteville ratsukoille!

t.Salla