tiistai 26. helmikuuta 2013

Puomi- ja aivojumppaa

Ryhmämme koko aivokapasiteetti joutui kovaan käyttöön tiistaina, kun Sari yllytti Heidin suunnittelemaan meille puomitehtävän. Aloitimme tunnin kevyessä ravissa niin että kevennettiin aina 2 askelta ylös ja 2 alas. Käsittämättömän vaikeaa useimmille meistä… olisin ajatellut kykeneväni laskemaan kahteen ilman ongelmia, mutta niin vain meni tahti sekaisin heti kun keskittyminen herpaantui. Muut kertoivat samaa, en ollut ainoa joka pamahteli satulaan väärässä tahdissa.

Itse puomitehtävä oli tosi kiva ja toimiva, meitä oli yhdeksän ratsukkoa mutta kaikki pääsivät/mahtuivat tekemään harjoitusta koko ajan. Harjoitukseen sisältyi ravivoltti pitkälle sivulle, sitten puomi pääty-ympyrällä kevyessä istunnassa jonka jälkeen puomisarja toisella pitkällä sivulla ja lopuksi pääty-ympyrällä laukka kolmen puomin yli. Ihan kuin olisi ollut jollain temppuradalla, hauskaa oli J

Ratsastin pitkästä aikaa Lealla, en muistanutkaan miten kapoiselta ja töyssyiseltä se tuntuu. Töyssyiseltä varsinkin siinä kohtaa kun menimme kevyttä ravia ilman toista jalustinta ja lopulta kevensimme kokonaan ilman jalustimia. Sisäreisien lihakset ovatkin nyt ihan loukkaantuneet siitä möyhennyksestä.

Saattaa olla että ensi tunniksi on rekrytoitava joku ottamaan kuvia tai videota. Heidi oli sitä mieltä että laittaa meidät hyppäämään, joten sitä hupia olisi hauska jakaa muillekin. Viime kerta taisi sujua enemmänkin yritys ja erehdys-metodilla, mutta uskomme vakaasti että harjoitus tekee mestarin. Eiks niin?

terveisin Salla 

tiistai 19. helmikuuta 2013

Nihkeät avotaivutukset

Saimme tiistain tunnillamme kävellä maneesiin valoisassa illassa – ihanaa että pimeys alkaa vihdoin hellittää. Treenikaverinani oli jälleen Lenttu, joka oli karsinassa taas kovin rasittava. Kauhea touhuamaan ja sättäämään, hikihän siinä tuli varusteita laittaessa.

Aloitimme alkuverryttelyn ravissa tekemällä molemmilta pitkiltä sivuilta keskiympyrät. Lenttu tuntui alkuun vähän merkilliseltä, se hätkähteli ja tuijotteli ulko-ovea ja takaseinää. Lisäksi se oli niin jäykkä vasemmalta, että sain pitää vasemmasta ohjasta tosissani vastaan vain pitääkseni pään suorana suoralla uralla. Ja kun välillä irrotin vasemmasta, niin Lentun pää retkahti välittömästi oikealle hipoen melkein seinää.

Jatkoimme sitten tuntia tekemällä avotaivutusta pitkille sivuille. Itselleni on vaikeaa hahmottaa käytännössä avotaivutuksen ja väistön ero. Avotaivutus jää helposti joko vain kaulan kääntymiseksi, tai sitten koko hevonen poikittaa pois uralta ja väistää. Oli melkoisen hankalaa nytkin saada Lenttu ymmärtämään mitä tarkoitin, mutta hetkittäin onnistuimme kyllä – ei kuitenkaan koko pitkän sivun ajan kertaakaan, höh.

Jäin tunnin jälkeen katsomaan estetuntia. Hyppääjiä oli yhdeksän ja esteitä maneesissa paljon, eli ratsukot olivat kuin sardiinit purkissa. Mutta hienosti kaikki hevoset käyttäytyivät, Retu oli erityisen hieno ja Ansa myös vaikka vauhtia niillä riitikin. En olisi kyennyt samaan mitenkään, omista hypyistä on liian monta vuotta aikaa :)

Olisi muuten tosi kiva jos joku toinenkin alkaisi kirjoittaa ratsastuskokemuksistaan. Olisi kiva lukea miten jonkun muun tunnit sujuvat. Jos kiinnostusta löytyy niin Heidiltä saa tunnarit sivulle!

terkuin Salla

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Kaarevat urat

Kärsin hieman flunssan jälkimainingeista tiistain tunnilla, oli kohtuullisen raivostuttavaa niistää sata kertaa tunnin aikana ja niiskuttaa koko ajan. Mutta muuten tunnin ratsastaminen piristi kummasti oloa. Ratsastin jälleen Lentulla ja tunnin ideana olivat kaarevat urat.

Saimme alkuverryttelyssä tehdä omin päin kaikenlaisia kaaria, voltteja ja ympyröitä. Laukkasimme heti alkuun pääty-ympyröillä jonkin aikaa, mikä verrytti ratsukot mukavasti. Lentun kanssa en vaan saanut aikaan sujuvaa laukkaa, vaan se kopsutteli menemään ponimaisesti ja jäykästi, itse henägstyin taas tärviölle. Lenttu tuntui muutenkin vähän erilaiselta tällä kertaa, se tuntui liikkuvan vinossa pää oikealle eivätkä vasemmat avut oikein menneet läpi. Vinoutta en niinkään huomannut viikko sitten, vaikka silloinkin se liikkui oikeaan kierrokseen selvästi sujuvammin.

Jatkoimme kaarien ratsastamista siten että teimme toiselle pitkälle sivulle syvän keskelle maneesia ulottuvan kaaren ravissa, ja toiselle pitkälle sivulle loivemman kaaren laukassa. Vastalaukkakaari oli hankalaa saada hyvän malliseksi, ja hankaluuksia oli myös laukan ylläpitämisessä aina ulko-oven kohdalle saakka. Aika moni täti puhisi ja irvisteli, kaikki taisivat kuitenkin onnistua J

Retu muuten meni tosi hienosti Outin kanssa, Outi oli ratsuunsa tyytyväinen. Liekö hieno kisasuoritus sunnuntailta jäänyt vaikuttamaan Retun mielialaan… samaten Jekku onnistui Merjan kanssa laukkaharjoituksissa hyvin, vaikka kovaa yrittämistä sekin vaati. Eipä taida laukkaharjoitukset vieläkään olla Jekun vahvinta aluetta.

Ratsastuskoulutiimin kokoontuminen jäi kuulemma lauantaina aika tyngäksi, mutta paljon olitte saaneet aikaan! Nyt kaikki mukaan sunnuntaina 10.3.!

Talvisin terveisin Salla

torstai 7. helmikuuta 2013

Voltteja Lentulla

Lissu oli sairastunut aika karmean näköiseen ihottumaan, joten sain ratsukseni Lentun jolla en ole juurikaan ratsastanut. Tulin tallille suoraan työkiireistä hirveä häslääminen päällä, ja Lenttu häsläsi karsinassa kanssani melko raivostuttavasti. Kilttihän se tuntuu olevan, mutta ei seissyt hetkeäkään paikallaan vaikka sidoin sen napakasti kiinni.

Oli muuten hieno ilta – pikkaisen pakkasta, uutta lunta ja tyyntä. Välillä tekisi mieli talviseenkin aikaan ratsastaa kentällä, vaikka siinä taitaisi kyllä olla liukastumisvaara. Kansoitimme maneesin 9 ratsukon voimin, joten oli jälleen tiivis tunnelma.

Teimme koko tunnin volttiharjoitusta, jossa tehtiin ensin käynnissä voltit E:n ja R:n kohdille eli pitkien sivujen alkuun. Volteille keskityttiin kunnollisen taivutuksen hakemiseen, Heidi tuli maasta käsin opastamaan muutamia ratsukoita mistä olikin apua. Jatkoimme harjoitusta sitten kevyessä ravissa, ja lopulta nostimme aina voltin jälkeen laukan.

Lenttu oli oikein kiva, olin positiivisesti yllättynyt. Etenkin oikeaan kierrokseen se toimi hyvin, vasen oli vähän vaikeampi. Aika pienihän se on kokoiselleni ihmiselle, mutta kokoeromme unohtui tehtäviin keskittyessä enkä onnistunut kamppaamaan sitä nurin pitkillä jaloillani.

Mukavaa helmikuun alkua kaikille t.Salla