Nyyti takaisin töihin

Tiistain tuntimme sujui harvinaisen hyvin leppeässä talvisäässä (ei tuulta eikä juurikaan pakkasta) ja melko tyytyväisillä hevosilla. Sain ratsukseni Nyytin, joka on nyt sairastanut kuutisen viikkoa. Nyyti tuntui kuitenkin tutulta ja entiseltään, ehkä hieman reippaampi se oli ja happamampi muita kohtaan – erityisesti Jekku harmitti sitä kovasti.

Teimme tunnin aluksi koko rata leikkaa –harjoitusta siten että joka kierroksella käännettiin halkaisijalle. Ensin käynnissä, sitten ravissa siten että halkaisijalla piti siirtää käyntiin ja lopuksi nostettiin keskellä linjaa laukka. Hienosti sujui siinä mielessä, että ratsukot eivät juurikaan hämmentyneet suunnan jatkuvasta vaihtumisesta vaan onnistuimme väistelemään toisiamme. Nyyti liikkui tasaisesti ja nosti nätisti laukat molempiin suuntiin. On sillä kyllä merkillinen laukka istua, tuntui siltä että kaikki jäseneni vatkasivat eri suuntiin, pää mukaan lukien…

Hetken kävelemisen ja huilaamisen jälkeen jatkoimme samaa harjoitusta ravissa niin että koko rata leikkaa-linjalla tehtiin pohkeenväistöä. Tässä Nyyti jo venkoili kaulallaan eikä olisi halunnut astua ristiin, muutamia väistöaskeleita sentään sain puristettua. Ja vielä enemmän sitä harmitti kun lähdimme laukkaamaan pääty-ympyröillä, mutta melko vähällä komentamisella sain sen kuitenkin laukkaamaan kiltisti muiden mukana. Mitenkään luonnikkaalta laukka ei tuntunut, vaan Nyyti jotenkin päkitti päällään ulospäin ja lavallaan sisäänpäin eikä kovin helposti taipunut ympyrällä. Ehkä puoli ympyrää sain sen rentoutumaan ja pääsin itsekin istumaan paremmin ja lopettamaan selässä poukkoilun, mutta sitten homma taas hajosi. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen tuntiin, mitään suuria hankaluuksia ei kuitenkaan ollut. Toivotaan nyt että Nyyti pysyy kunnossa ja työkykyisenä, itse ainakin ratsastan sillä mielelläni.

Muutkin ratsastajat tuntuivat olevan tyytyväisiä tunnin jälkeen, kellään ei tainnut olla suurempia kommunikointiongelmia hevostensa kanssa. Jekkukin taisi tehdä harjoitukset nätisti muiden mukana, ainakaan mitään laukannosto-ongelmia tuttuine tömistelyineen en kuullut eikä maneesin lattia tärissyt... myös Dino, Lea ja Karina ainakin tekivät töitä kiltisti ja mallikkaasti. Lissu väsytti Saria suurilla askelillaan, muutos Reksin jälkeen on varmaan iso J

Ensi sunnuntaina kokoonnutaan miettimään, miten ratsastuskoulumme toimintaa voisi kehittää. Tarkoituksena on löytää kivoja ideoita oman harrastuksemme rikastuttamiseen, eli uusi vuosi ja uudet kujeet!

Kirjoitteli Salla

Vuoden ensimmäinen tunti

Jos vuoden loputkin ratsastamiset sujuisivat näin hyvin, en tekisikään mitään muuta kuin ratsastaisin. No, kyllä niitä kehityskohtia eilisestäkin löytyi, mutta hauskaa ainakin oli !

Tämä oli myös viimeinen tunti ennen kisoja, aiheena tosin olivat puomit jotka oli aseteltu kahteen kolmen puomin ryhmään pituushalkaisijan molempiin päihin. Lisäksi keskellä halkaisijaa oli keilaportti ja sen kanssa samassa linjassa puomi pitkällä sivulla.

Aloitimme käynnissä 10 metrin voltilla, joka alkoi peililtä ja meni keilojen välistä takaisin alkupisteeseen. Teimme Jekun kanssa luultavasti yhteisen taipaleen parhaimmat voltit tähän mennessä, ja kun tehtävää jatkettiin ravissa, saimme lisää onnistumisia.
Tehtävä lisättiin koko pituuteensa. Käännettiin pituushalkaisijalle ensimmäisten puomien yli käynnissä, siirryttiin raviin ja tehtiin voltti keilojen välistä puomin yli ja takaisin lävistäjälle, suoristuksen jälkeen takaisin käyntiin ja kolmen viimeisen puomin yli.
Vauhtia oli välillä hiukan paljon, suuremmilta kompastumisilta silti säästyttiin, voltitkin olivat yllättävän paljon voltin näköisiä, vaikka olivatkin aika pieniä.
Kun kerran meni vielä hyvin, tehtävään lisättiin vauhtia. Aloitettiin ja lopetettiin ravissa, voltti tehtiin laukassa. Uskon, että jokainen Jekulla laukannut ymmärtää, ettei 8 metrin laukkavoltti suju välttämättä ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Ratsuni myös hiukan lämpeni tehtävässä ja vauhtia ei meinannut saada hiljenemään millään.
Voltissakin ilmeni muutama ongelma. Joko puomin yli piti hypätä, kaadoimme keilat tai emme osuneet keilojen väliin. Tai sitten vauhti ei hidastunut ennen viimeisiä puomeja ja välit meinasivat käydä ahtaaksi.
Lopuksi saatiin onnistunut suoritus ja lupa loppuravailuun. Loppuraveissa tosin oma selkä petti, ja oli vaikea istua missään askellajissa, joten tulin vähän aikaisemmin alas.

Jekun kanssa ratsastamisesta ja touhuamisesta tulee aina jotenkin niin hyvälle tuulelle. Ratsastaessa se yrittää aina parhaansa, ja kun sitä kehuu, se kasvaa viisi senttiä ja yrittää tehdä vielä paremmin. Karsinassa se on kokoajan mukana tekemisessä ja puuhailee omiaan.

Kisat ovat siis ylihuomenna, tsemppiä kaikille tuntiratsukoille jotka kisakentälle uskaltautuvat, kaikki muutkin kannustamaan ja seuraamaan varmasti mielenkiintoisia kisoja ! Minä ja Jekku tuomme siis panoksemme 80cm luokkaan, luulen että sekin ihan katsomisen arvoinen suoritus, hyvässä vai pahassa, se jää nähtäväksi :)

-OK

Tuntihevosten lomakuvia

Harvemmin on postattu pelkästään kuvia, joten tässä muutama vapaapäivää viettävistä suloisencharmikkaista ratsuistamme.

Reksi

                                                   

Pasi

Ansa ja Lenttu

                                                                                       

Bond

            Löysin varastoistani myös kauniin kuvan Nyytistä viime syksyltä.

                                     
   Hauskoja ratsastushetkiä kaikille myös vuonna 2012!

   Outi                                                                  

Estekurssi, osa 3

Näin alkuun hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille !

Perjantaina oli estekurssimme viimeinen päivä ja (minusta) haastavimmat tehtävät ja rata, esteetkin nousivat enemmän kuin muina päivinä, toisaalta ehkä minun ja Jekun paras päivä.
Ryhmä selvisi kuitenkin kunnialla, tosin pientä spurttailua tapahtui ja yksi putoaminenkin, onneksi ilman loukkantumisia.

Jäämme nyt ilman kuvia, mutta yrittäkää ymmärtää silti.
Alkuravien jälkeen laukkailimme jälleen. Vaikka homma ei minulla olekaan hanskassa, onnistuimme paremmin kuin edellisinä päivinä ja saimme hyviä pätkiä laukattua. Osaan joko suunnitella reittiä tai ratsastaa eteenpäin, eli jos reitti on selvä, laukka putoaa raville. Kun taas saimme vauhdin päälle, olen jonkun tiellä tai umpikujassa. Hieman hiomista siis löytyy.
Hypyt aloitettiin yksittäiselle ristikolle, ja tulimme alusta asti laukassa sisään. Askeleet sopivat joka kerta ja hypyt olivat hyviä. Pari hienoa hyppyä riittikin ja saimme lopettaa tehtävän. Tuntui siis alusta asti, että hyvin menee.
Tunnin varsinaisina tehtävinä olivat kaksi linjaa, ensimmäinen oli kahden esteen pysty-okseri linja kaarevasti vasemmalle kohti katsomoa. Kerran meni jalat täysin solmuun välissä ja okserille tuli jänisloikka, muuten onnistuimme tekemisessämme. Seuraavana oli pysty- kaareva linja oikealle - okseri - kaarre vasemmalle - pysty -linja poispäin katsomosta.. Käännökset näyttivät aika tiukoilta ja ajattelin, että ohi taidetaan mennä. Jekku kuitenkin keskittyy hypätessään ja laukan vauhtikin hidastuu, joten onnistuimme. Pystyimme myös tulemaan laukassa sisään jolloin hyppääminen on vähän helpompaa.

Lopuksi nämä linjat yhdistettiin eli ensin kahden esteen linja kohti katsomoa ja sen jälkeen kolmen esteen mutka poispäin ja lopuksi yksittäinen pysty. Tulimme radan kahteen kertaan, sen ollessa vähän kaikkea 70 ja 80 välillä. (Olen muuten surkea arvioimaan korkeuksia).
Askeleet sopivat laukassa hyvin, ekalla kerralla meni lopussa askellajit sekaisin mutta selvittiin puhtaasti. Toisella kerralla tulimme joka hyppyyn laukassa ja kaikki esteet jäivät ylös. Hieno päätös kivalle estekurssille!
Vähän tuli päätösvaikeuksia ensi perjantain kisojen luokasta, mutta jos nyt ei muutosta tapahdu , niin hyppäämme 80 luokan, tavoitteena päästä rata loppuun asti ja tietysti mahdollisimman vähillä virheillä.

Kiitos kivasta estekurssista mukana olleille ratsukoille, ihanille ihmisille jotka olivat kantamassa esteitä, kuvaajille sekä tietysti Heidille hyvästä opetuksesta !

Onnistumisia tälle vuodelle,
OK

Kuulumisia koulukurssilta

Joululoman jälkeen, keskiviikkoiltana, kokoontui neljä innokasta koulukurssilaista (sekä muutaman lomapäivän jälkeen neljä melko virkeää tuntihevosta) maneesiin; Marika ja Lenttu, Taina ja Ansa, Tuuli ja Lissu, Tuulikki ja Irkku. Koska eräs nimeltä mainitsematon kurssilainen ajatteli, että blogikirjoitus voisi olla hauska idea, saatiin lopulta koko ryhmä innostumaan (tai ainakin suostumaan) asiaan.

Koulukurssilaisten esittely: Marika ja Lenttu.

Koulukurssilaisten esittely: Taina ja Ansa.

Koulukurssilaisten esittely: (päätön) Tuuli ja Lissu.

Koulukurssilaisten esittely: Tuulikki ja Irkku.

Ensimmäisenä päivänä keskiviikkoiltana aiheena olivat jyrkät väistöt keskihalkaisijalta uralle, sekä toisella pitkällä sivulla tehtävä avotaivutus. Harjoitusta ratsastimme käynnissä ja ravissa. Laukassa tehtävämme oli ratsastaa puolirataa leikkaa ja jatkaa vastalaukassa pitkän sivun loppuun. Väistöt sujuivat kaikilta ratsukoilta alkukangertelujen (väärään suuntaan olevat asetukset, takapää edellä tulevat väistöt ja muutamat muut pikkujutut :-))  jälkeen hyvin. Laukkatehtävän suurin vaikeus taisi olla se, että kaikki ryhmäläiset kykenivät laukkaamaan samaan aikaan pääty-ympyrällä ennen tehtävän aloittamista. Sen sijaan vastalaukat sujuivat pääosin ilman ongelmia.

Ansa ja Lissu alkuverryttelevät ravissa.

Ensimmäisen illan loputtua maneesissa ja tallissa oli tyytyväisiä ratsastajia ja hevosia!

Ensimmäisen illan päätteeksi oli Heidi kysellyt meiltä toiveita seuraavien päivien tuntien aiheiksi. Yksi toiveista oli temponmuutokset ja siirtymiset. Niitä alettiin treenata torstaina. Ensiksi tehtävänä oli tulla ravissa lävistäjälle ja tehdä lävistäjän aikana kaksi siirtymää käyntiin. Sen jälkeen tehtävä muuttui ensiksi ravin hidastuksiin ja keskiraveihin ja sen jälkeen laukan kokoamisiin ja pidennyksiin. Helpolta kuulostavat tehtävät, mutta yllättävän vaikeat suorittaa, kun hidastuksia tai temponlisäyksiä piti lävistäjään saada mahtumaan useita (jopa 3-5 kappaletta). Laukassa tehtiin yhden lävistäjän aikana kokoaminen – eteen ratsastus – kokoaminen – eteen ratsastus – ja vielä yksi kokoaminen. Erityisesti laukassa tuntui laukan kokoamista helpompi vaihto olevan siirtyminen raviin. Onneksi tehtävä sujui kaikilta loppujen lopuksi myös laukassa, mutta muutamaan kertaan taisi itse kullekin ratsastajalle tulla tutuksi kommentit ”eteen!” ja ”pohje!”.

Taina ja Ansa esittävät ravia lävistäjän lopussa.

Hämmentävä hetki torstain tunnilla: kaikki neljä ratsukkoa laukkaavat samaan aikaan pääty-ympyrällä.

Toisen illan loputtua maneesissa ja tallissa alkoi olla jo hieman nuutuneita (joskin yhä tyytyväisiä) ratsastajia, joista ainakin osalla taisivat vatsalihakset olla vähän kipeinä.

Perjantaina, eli kurssin viimeisenä päivänä, aiheena oli toinen kurssilaisten toivoma asia: ympyrät, voltit ja kaarevat urat. Työskentely aloitettiin isolla keskiympyrällä, jossa sekä käynnissä, ravissa, että laukassa haettiin tasaista tuntumaa ja tarpeeksi eteenpäin liikkuvia hevosia. Työ tuottikin tulosta ja hevoset liikkuivat alkuverryttelyn jälkeen hyvin. 

Tuulikki ja Irkku laukkaavat keskiympyrällä.

Tuuli ja Lissu laukkaavat keskiympyrällä.

Seuraavan tehtävänä oli tulla A:sta pituushalkaisijalle ja peilien kohdalla kääntää ensiksi voltti vasemmalle ja sen jälkeen oikealle, siten, että volteista muodostui kahdeksikko. Volttikahdeksikon jälkeen piti vielä onnistua jatkamaan suoraan C-päätyyn asti. Tehtävää tehtiin sekä käynnissä, ravissa, että laukassa. Taaskin laukkatehtävä taisi olla kaikista haastavin, mutta kaikki kyllä suoriutuivat kunnialla tehtävästä loppuun asti.

Marika ja Lenttu suorittavat volttikahdesikkoa käynnissä.

Perjantain jälkeen oli tallissa erittäin tyytyväisiä ratsastajia. Kaikkien ratsut olivat toimineet selkeästi paremmin kurssin loppua kohden. Lisäksi samalla hevosella kolme päivää putkeen ratsastaminen alkoi tuottaa kyllä perjantaina tulosta ja myös ratsastajat alkoivat löytää hevosista huomattavasti enemmän hienosäätömahdollisuuksia. Valitettavasti kurssin sivutuotteena taisi tulla useammallekin ratsastajalle kipeät vatsalihakset :-) (jostain syystä vaikutti siltä, että kolmena päivänä peräkkäin 1,5 tuntia tehokasta kouluratsastusta aiheutti pientä väsymystä).

Tämä koulukurssiryhmä toivottelee kaikille hyvää alkavaa vuotta ja hyviä ratsastuksia!

-Marika, Taina, Tuuli ja Tuulikki

P.S. Pahoittelut kuvien heikosta maneesilaadusta. Eikö kuitenkin ole parempi, että edes jotain valokuvia löytyy? (Pahoittelut myös ylipitkästä kirjoituksesta, ehkä joku kuitenkin jaksoi lukea loppuun asti)