Maneesissa hikoilua

Rankat sateet olivat muuttaneet kentät kuravelliksi, joten jouduimme ratsastamaan tiistain tuntimme maneesissa. Kauhia pettymys kun ulkona oli kiva kesäsää, mutta minkäs teet kun kuraa olisi ollut polviin saakka.


Ratsastin jälleen Ansalla, joka muuten oli tallissa taas ihan älyttömän kiva ja ystävällinen. Se oli saanut itsensä aivan rapaiseksi lautasia myöten, kuran rapsuttamisessa meni aikansa. Tunnilla se oli vähän normaalia virmakampi alusta alkaen, enemmänkin piti tehdä pidätteitä kuin pyytää vauhtia.

Teimme ensin ravissa pääty-ympyröitä ja sitten siirryimme laukkaamaan pääty-ympyrän. Tämän jälkeen tehtiin meille Ansan kanssa mahdottomaksi osoittautunutta harjoitusta, jossa piti ensin käynnissä tehdä pohkeenväistöä uralle ja sitten nostaa käynnistä laukka. Eihän Ansa pysynyt nahoissaan kun huomasi muiden säntäävän laukkaan turvan edestä. Se pomppi paikallaan ennen nostoa ja ehdin jo hermostua että se pomppaa kohta kattoon asti tai jotain. Saimme tehtyä muutaman hätäisen väistön ja noston, mutta enimmäkseen olimme molemmat jännittyneitä ja kohelsimme häiriten muiden ratsastamista. Ilman Idan apua olisimme jääneet pomppimaan merkkitötteröt lyttyyn, mutta hänen avullaan harjoitus saatiin sitten tehtyä kunnialla edes kerran.

Lentullakin näytti olevan menohaluja, se tuntui myös olevan pomppufiiliksellä. Muita en oikein ehtinyt katsellakaan kun yritin saada Ansaa tasoittumaan. Maneesissa tuli kyllä kunnon hiki, siellä kun ei käy tuulenvirettäkään. Tähän kohtaan olisinkin halunnut laittaa kuvan tätiryhmämme jäsenistä tunnin jälkeen, mutta eivät mokomat innostuneet kuvattaviksi. Hiukset oli mukamas huonosti hikistyttyään kypärän alla... jaa no ehkä vähän :)

Ensi tiistaina ratsastuskoulutiimimme kokoontuu vielä putsailemaan hevosten varusteita, mutta sitten tulee ainakin itselläni pitkä kesätauko ratsastuksessa. Vähän se harmittaakin, ehkä kärkyn irtotunteja kuitenkin. Oikein sujuvia ja innostavia ratsastushetkiä kaikille niille, jotka osallistuvat kesäkursseille – Outille erityisesti tsemppiä, heh!

Oikein mukavaa ja toivottavasti aurinkoista kesää toivottaa Salla

Kaaria kerrakseen

Oonan viimekertaisen päivityksen luettuani en voi kuin todeta, että jaettu ilo on moninkertainen ilo… sen verran hauskaa tuntuu ihmisillä olleen sitä lukiessaan! Itse en esteitä päässyt kokeilemaan, mutta uskon että kaikki täti-kollegat yrittivät kyllä tosissaan :) Heidi totesi että ei tähän auta muu kuin siedätyshoito, syksyllä ryhmämme tulee hyppäämään useammin. Eli ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!


Ihan putkeen ei silti eilinen koulutuntimmekaan mennyt. Teimme isoa ympyrää ensin ravissa ja laukassa, tämä vielä sujui aika hyvin. Merja sai Jekun laukkaamaan tosi mallikkaasti koko ajan, raviin putoamisia ei juurikaan tullut. Samaten Sarilla ja Ellillä näytti laukkatyöskentely sujuvan hirmu hienosti, Sarin naama loisti ja varmaan Ellinkin naama loisti. Itse keikuin Ansan selässä, sillä en olekaan paljon ratsastanut mutta tykkäsin siitä kyllä. Se on sopivan kokoinen kaltaiselleni hujopille.

Ympyrällä ratsastaminen vaikeutui, kun Heidi pyysi meitä tekemään ympyrän keskelle s-mutkan. Oikean tien löytämiseen menikin sitten tovi. S-mutka vei jo päätä pyörälle ja koska suuntakin vaihtui, piti olla tarkkana vastaantulijoiden kanssa. Tarkkana piti olla myös kiemuran kaarien leveyden, etäisyyksien ja taivutuksien kanssa, ei siis ollut helppoa. Kun kiemuran oikea malli oli löytynyt ravissa, tehtiin viimeinen mutka vielä laukassa.

Tätiryhmämme kolme vakiojäsentä kävi viime viikonloppuna Pärnussa ratsastusleirillä. He kehuivat kovasti Sassi-tallin hevosia ja maastoja. Matkakertomus kuulosti tosi houkuttelevalta, ja näytti siltä että oppiakin sieltä oli saatu koska kaikilla heillä meni eilinen tunti tosi hyvin.

Kesäistä viikkoa kaikille t.Salla

Kouluryhmä vs. Estetunti

Ennen kuin aloitat lukemaan tätä tekstiä, varmista ettei piposi ole liian kireällä. Jos olet altis vetämään herneen nenään, älä lue tätä postausta, vaan käänny lääkärin puoleen.
 Tämän tekstin ei ole tarkoitus loukata tai pilkata ketään henkilökohtaisesti.

Eilisillä tiistaitunneilla kello kuuden rääväsuu-kouluryhmä ja seitsemän esteryhmä tekivät samoja tehtäviä puomeilla ja pienillä esteillä. Tuli siis todettua, että kouluryhmä pysyköön tasaisella. No, niillä (ja katsojilla) oli ainakin hauskaa.

Tallissa

Tätiryhmä huomaa listassa lukevan este/puomitunti. Seuraa väittelyä siitä, kuka on mennyt sanomaan Heidille haluavansa ylittää mitään mikä ei ole maantasalla. Ratsuja kunnostetaan vapisevin käsin ja mutistaan ratsuvalinnoista, varusteista, säästä ja suunnitellan viikonloppulomaa. Vessajono on pitempi kuin normaalisti, liekö tähänkin syy.

Esteryhmä astelee talliin yhtä tyynenä kuin aina ja harmittelee ettei luvassa luultavasti ole kansallisen tason esterataharjoitusta. Muiden ratsut ovat jo kentällä tätien höykytettävänä joten vain poniratsastaja jää talliin kunnostamaan arvoisaa Ponia ja vakoilee samalla kentällä olevaa hupinumeroa.

Tunti

Puomit, kavaletti ja este on sijoiteltu kentälle kuvan osoittamalla tavalla. Kävelyn jälkeen aloitetaan ravissa tekemällä ympyrä ravipuomien ympärille kevyessä istunnassa. Tädit unohtavat joko kevyen istunnan, askellajin tai koko ympyrän. Kuuluu valitusta vatsalihaksien puutteesta ja kyseenalaistetaan niiden olemassaoloa. Yritetään lintsata ylhäällä pysymisestä, vaikka Heidi vakuuttelee että satulassa on nastoja.

Esteryhmä suorittaa tehtävän täydellisyyttä hipoen. Takapuoli ei hipaisekkaan satulaa ja lintsausta ei tapahdu, ainoat ongelmat kentän laidalla huutelevat tädit.

Aloitetaan koko harjoituksen tekeminen, ensin puomin yli, ravipuomit, ympyrä kavaletin yli, ravipuomit uudestaan ja esteen yli. Tuntien välillä oli hiukan eroja askellajeissa, suunnassa ja istunnassa. Tädit huitelivat menemään vähän kyseenalaisesti. Ratsut hyppää aluekisoissa ysikymppiä mutta kuskit ei pääse yli 40 senttisestä ristikosta. Tai jos vahingossa osuivat esteeseen ja häkeltynyt hevonen vielä loikkasi yli, ratsastajien ääniefektit karkottivat kaikki pikkulinnut kilometrin säteeltä. Ohimenoja ja äkkijarrutuksia tuli niin paljon että kamerasta loppui akku puolivälissä. Lopuksi este taisi olla pieni okseri mutta kyllä jokainen sen sai ylitettyä. Tunnin lopussa taisivat vielä kaahailla laukassa ympäri kenttää, mutta henkilövahingoilta säilyttiin.

Esteryhmä suoritti tehtävää hillityn elegantisti, tosin poni harjoitteli kansallisoopperan balettiesitystään kahdesti ja oli pudottaa kuskin suorittaessaan hyppy-käännös sarjojaan. Ratsukko selvitti kuitenkin välinsä ja suoritti tehtävää lähes täydellisesti, tosin kantapäät olivat ylhäällä ja kädet huiteli missä sattuu, mutta se johtui suoraan silmiin tulleesta auringonpaisteesta, ei suinkaan ratsukosta. Välillä joku hevonen etsi pienen ristikon vierestä suurempaa vaihtoehtoestettä ja joku saattaisi tulkita tämän ohimenona, mutta näin ei siis tapahtunut.

Kun kaikki olivat saaneet tehtävän hiottua täydelliseksi, siirryttiin loppuravien kautta käyntiin ja osa lähti vielä metsälenkille. Loppujen ratsut jäivät vielä koulutunnille muistelemaan että miten sitä kuuluisikaan oikein liikkua.

Loppuun vielä nopeasti kasattu tätien mokailuvideo, seassa pari esimerkkiäkin miten homman olisi kuulunut sujua (:

Hyvää kesää kaikille, erityisesti tädeille !

-OK