Eilen nautimme paitsi väliaikaisesta lämmöstä ja auringosta, myös yllättävän pienestä ratsastajamäärästä – meitä oli tunnilla vain 4 ratsukkoa. Aikamoista luksusta, jonka hohtoa tosin heikensi se että olin asennoitunut ratsastavani taas Karinalla mutta sainkin ratsukseni Pasin J Kanssamme tunnilla ahersivat Lissu, Jekku ja Dino.
Tilaa siis oli, ja aloitimme tekemällä käynnissä väistöjä jokaisella sivulla, aina sivua kohti. Hieman nolostutti, kun itse väistin sinnikkäästi Pasin takaosaa sisäänpäin kierroksen verran ennen kuin tajusin tekeväni täysin päinvastoin kuin muut... Pasi siis joutui hämmennyksiin epämääräisistä avuista, mutta kyllä me sitten aloimme päästä juonesta kiinni, aika tahmeasti tosin. Selästä käsin on mielestäni vieläkin hankala välillä todeta väistämisen onnistumista, moni hevosista on hyvä huijaamaan tässä.
Teimme väistöjä myös ravissa, onneksi sentään ensin kevyessä ravissa. Pasin harjoitusravi sai kippuran selkärankani kipunoimaan, en kyllä kykenisi sillä ravailemaan esim. ilman jalustimia. Sitten siirryimme tekemään väistöt harjoitusravissa, ja väistön jälkeen nostettiin laukka. Laukkasimme hetken myös koko uraa, mikä sujui oikeaan kierrokseen mukavasti.
Vasemmassa kierroksessa meille tulikin sitten ongelmia, Pasi ängersi raviväistöä vain vaivoin ja teki laukannostossa täydellisen stopin. En osannut odottaa sitä kun en tunne sitä kovin hyvin, mutta kyllä se laukkakin sieltä sitten nousi vaikka tuntuikin siltä kuin hevonen olisi taapertanut juoksuhiekassa. Ei kovin sujuvaa menoa siis. Nooh, syytä oli omassakin vetelyydessä, jos samaa oli toki Pasissakin.
terkuin Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti