Kiipesin tiistaina vaihteeksi Lissun selkään, en ole sillä pitkään aikaan ratsastanutkaan. Lissu oli tapansa mukaan karsinassa ihan mussukka, seisoi kuin patsas kun laitoin sitä kuntoon. Irkkua sen sijaan vähän ihmettelimme, kun sitä otti harjaaminen ja varustaminen päähän oikein toden teolla.
Keskityimme tunnilla väistöjen hiomiseen. Ensin piti kääntyä keskihalkaisijalle, ja sitten väistää halkaisijan keskivaiheilta viistosti uraa kohti. Harjoittelimme väistöä hyvän aikaa käynnissä, lopulta sitten ravissa. Lissun kanssa oli melko kiva tehdä väistöjä, virheet johtuivat täysin omasta toiminnasta. Mikäköhän vitsi siinäkin on, että kun keskityn väistöön niin kädet nousee sojottamaan ylös tai sivulle, missä ne eivät muuten ole koskaan.
Väistöjen jälkeen laukkasimme vaihteeksi koko uraa, mikä oli hauskaa – ja hengästyttävää. Lissu olisi voinut laukata paremmassa tempossa, mutta sen vauhti riitti kyllä itselleni J Hevoset käyttäytyivät oikein nätisti. Merja oli hirmu tyytyväinen Reksiin, ja Retulla ensimmäistä kertaa ratsastanut Kati tykkäsi siitä.
Talvisin terveisin,
Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti