Töyssyti, töyssyti

Kyllä se on kuulkaa metka tunne lihaksistossa, kun ensin istuskelee 8 tuntia töissä kyyryssä läppärin äärellä  – sitä  kyyrymmässä mitä pidemmälle päivä etenee – ja sitten viideltä ponnahtaa pystyyn ja rientää ratsastustunnille Pasin selkään ryskyttämään. Ajattelin tunnin alussa että loppuviikko kuluukin sairaslomalla kipeän selän kanssa, mutta niin vain vertyi keski-ikäisetkin lihakset eikä pahempaa jumitusta päässyt syntymään.

Taivutimme aluksi hevosia ravissa tallin puoleisella pitkällä sivulla sisäänpäin, harjoitusta vaikeutettiin niin että ensin piti tehdä pari askelta väistöä uralle päin ja jatkaa sitten sisäänpäin taivutettuna. Pasi tuntui väistävän ja taipuvan ihan hyvin, virheet suoristamisen tai taivutuksen syvyyden kanssa olivat omiani. Tietenkin ruunanretale yrittää tehdä niin vähän kuin mahdollista…

Harjoitusten välillä vetreytimme hevosia ja itseämme laukkaamalla reippaasti kokouraa, välillä vauhtia lisättiin ja välillä lyhennettiin. Alkutunnista vasempaan kierrokseen laukatessa meno tuntui Pasin kanssa todella, todella raskaalta ja hankalalta, menin täysin maitohapoille. Mutta lopputunnista oikeaan kierrokseen laukatessa pääsin jo lyhentämäänkin laukkaa, eli sekä täti että ratsu pääsivät nauttimaan vauhdikkaasta menosta. Mutta kyllä Pasi on niin raskas saada etenemään, että kaloreita kului tunnin aikana varmasti paljon.

terkuin Salla