keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Liikunnan iloa... eiku tuskaa



Vaikka päivän mittaan satoi vettä moneen otteeseen, oli ilma oikeinkin kiva illalla ja saimme onneksi vielä ratsastaa kentällä. Ratsastin taas Pasilla joka oli, jos mahdollista, vielä viime viikkoakin tahmeampi.

Aloitimme tunnin ravaamalla voltit jokaisen pitkän sivun päähän. Jouduin lätkimään Pasia raipalla ja pamauttamaan pohkeilla, jotta ravi olisi pysynyt ympyrällä samanlaisena mutta ei se silti pysynyt. Jatkoimme harjoitusta niin, että heti voltin jälkeen nostettiin laukka.

Hevoset saivat jälleen laukata jonkin aikaa kokouraa, ja sitten jatkoimme harjoitusta niin että pitkän sivun päähän tehtiin edelleen voltti, tämän jälkeen tehtiin avotaivutusta sisällepäin pitkän sivun verran ja lopuksi nostettiin laukka lyhyen sivun päästä. Laukassa piti tehdä voltti vielä tienpuoleiselle pitkälle sivulle. Pasi kurtistui laukkavoltilla kokoon kuin haitari ja seisahtui kerran jopa kokonaan. Että pisti vihaksi, jouduin täräyttämään sitä kepillä ihan tosissani – tämän jälkeen laukkavoltit kyllä onnistuivat. Vähän ihmetyttää se että miten Pasi voikin olla niin haluton liikkumaan, yhtään askelta se ei mene tyytyväisen oloisesti.

Sen sijaan moni muu ratsukko meni oikeinkin hienosti. Molemmat siskokset Wenla ja Wilda olivat oikein mallikkaita ja lennokkaita, kuten myös Ansa joka nyt palailee sairaslomalta töihin. Tunnin jälkeen kävelimme metsäreittiä isommalla porukalla, kuten nyt kesällä on ollut tapana. Metsäkävelystä tykkäävät sekä ratsastajat että hevoset, Pasi mukaanlukien.

terkuin Salla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti