Että sitten tuli kauhea viimakin sen lisäksi että on kova
pakkanen. Ennen kuin muutan pysyvästi jonnekin lämpimään, joutunen hankkimaan
toimivampia talviratsastusvaatteita kylmää estämään, sen verran sormet ja
varpaat kipristeli tunnilla. Enää tuollaiset 130 päivää kesään, huoh.
Vaan Hani oli taas ihan muru. Rapsuttelin sitä karsinassa,
ja laittoi naamansa syliin silitettäväksi ja vielä silmätkin kiinni. Siinä
kuulkaa stressitasot ja verenpaineet laskivat vauhdilla terveellisempiin
lukemiin… paitsi tädillä, toivottavasti myös hevosella.
Ravailimme ja laukkailimme tunnilla puomien yli. Puomit
olivat toisen pitkän sivun vieressä. Homman juju oli siinä, että kahden puomin
välillä piti ensin tehdä ravi-käynti-ravi- siirtymä, ja sen jälkeen ravista laukannosto.
Onnistuin aluksi nostamaan kymmenisen kertaa väärän laukan, mutta kun maltoin
antaa tarpeeksi selkeät avut niin toki Hani oikean laukan kykeni nostamaan.
Kiva ja miellyttävä ratsu, viihdyin sen kanssa taas mainiosti.
Kaikki ratsukot taisivat tykätä harjoituksesta. Reksillä oli alkutunnista vertymisvaikeuksia, mutta lopputunnista se kulki tosi kauniisti kuten yleensäkin Sarin kanssa. Tunnin tyylikkäin ratsukko oli mielestäni Lissu ja Teija, koska he olivat sopusuhtaisia, sulavia ja samansävyisiä :)
terkuin Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti