keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Leipää ja sirkushuveja

Salla olikin jo tilannetta päivitellytkin, kirjoitellaan nyt toisestakin näkökannasta, kaikenlaista tapahtunut viikon sisässä.
 Maanantaina puuhailtiin siis pääsiäisriehaa joka oli onnistunut, leikkijöillä ainakin oli hauskaa ja niin taisi olla katsomossakin. Itse olin mukana kaikissa leikeissä, hiukan vaihtelevalla menestyksellä (:
Viesti oli aivan superhauska, tuntihevoset käyttäytyivät hienosti, ( Irkku tosin hämmentyi väärinpäin olleesta ratsastajasta, mutta vahingoilta vältyttiin). Meidän joukkue ratsunaan Jekku selviytyi aika mallikkaasti, tosin hävisimme kirkkaasti naapuriradalla olleelle yksärijoukkueelle. Olivat varmaan harjoitelleet koko pääsiäisen (:
   Tolppaleikki oli myös hauska, tässä ratsunani toimi Reksi, joka oli juuri sopivan korkuinen tolpan koskettamiseen. Se selvästi innostui leikistä ja sitä sai oikein pidellä, samantien kun käänsi ringistä pois se syöksyi keskelle. Selvittiin finaaliin jossa siis oli jäljellä vain yksi tolppa ja kaksi ratsukkoa, musiikin lakatessa olimme auttamattomasti jäljessä kilpakavereita ja jäimme kakkosiksi. Poni ei sulattanut tappiotaan vaan kumosi kuskin kyydistä kun huomasi häviön olevan selvä. Onneksi korkealta ei tarvinnut tipahtaa ja loppukevennyksenä toiminut poni-show nauratti enemmän kuin harmitti.
 Tehtäväradan ratsunani toimi myös poni, ja tämä sujui jo mallikkaasti. Reksi laukkasi onnessaan maneesia päästä päähän suorittamaan tehtäviä ja syömään porkkanoita. Narsissitkin muistettiin kaapata mukaan maalisuoralla ja saatiin kunniamaininta päivän nopeimmasta maailmanympärimatkasta. Löytyi siis vihdoin se meidänkin juttu, taidankin alkaa vikeltäjäksi !
 Päivä oli minusta ainakin erittäin onnistunut, ja sen kruunasi Reksin selkään kiivenneen pikkupojan kommentti, "onko tää semmonen ravihevonen ?". Eiköhän järjestetä uudestaankin. (:

Huvittelun jälkeen palasin eilen tiistain hyppytunnille, jota Salla jo vähän alustikin. Tehtävänä oli siis viiden esteen jumppasarja ja ratsunani Lissu, jolla en ollut ikinä mennyt edes tasaisella, saati sitten hypännyt. Alkuverryttelyssä tykästyin Lissun liikkeisiin, tosin laukka oli aika tahmea.
 Hyppäämisestä ei aluksi meinannut tulla mitään, sekä kuski että hevonen olivat täysin hukassa. Vauhtia oli liian vähän eikä Lissu tiennyt mihin jalkansa olisi laittanut, seurauksena stoppailua, kolistelua ja kenguruloikkia. Näytti luultavasti joko säälittävältä tai vaihtoehtoisesti huvittavalta.
 Löydettiin kuitenkin jonkunlainen tuntuma esteisiin ja tamma alkoi itsekin vetää enemmän esteelle joten kuskin osuus hieman helpottui. Viimeiset kerrat olikin jo oikein mallikkaita, piti vain saada juonesta kiinni. Hitaasti syttyvä kuski ja häkeltynyt hevonen ei ehkä ole paras yhdistelmä noin alkutunnista, mutta onneksi lopputunnin onnistumiset korvasivat mokailuja. Lissusta jäi kyllä silti ehdottoman positiivinen kuva ja tykästyin siihen täysin. Vaihto tapahtuu siis tallin pienimmistä tallin suurimpaan, ainoa ongelma on että pituus loppuu kesken, joten en meinaa saada satulaa selkään ilman jakkaraa, saati päästä kyytiin (:

Kevätterveisin,
OK

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti