Takapakkeja ja onnistumisia

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kerran. Istuntatunneilla olen ratsastanut talven aikana Nyytillä ja Pasilla. Helmikuussa aloitin muutaman viikon ratsastustauon jälkeen Nyytillä ja tuntui, että olin unohtanut tauon aikana taas kaiken oppimani. Vaivuin lähes epätoivoon, kun tuntui, että ratsastus otti silkkaa takapakkia. Olen Nyytillä ratsastanut aiemminkin, mutta jotenkin sen hallinta tuntui nyt vaikeammalta kuin koskaan ennen. Laukkavoltit tuntuivat isolta haasteelta, samoin radan poikki kolmikaarisella kiemurauralla ratsastaminen ravissa ja laukassa. Samaan aikaan aloitin hyppytunnilla Karinan kanssa. Olin mielessäni toivonut pääseväni hyppäämään Karinalla, koska kesällä tuntui, että minulla oli sen kanssa yhteinen rytmitaju hyppyjen suhteen. Mutta mitä vielä, Karinakin tuntui aivan vieraalta.

Nyytin kanssa koin kuitenkin kullanarvoisen ahaa-elämyksen: hoksasin, että olin tähän asti ratsastanut vuositolkulla liian pitkällä ohjalla. Nyyti-kokemuksen jälkeen olen uskaltanut ottaa napakamman tuntuman myös muilla hevosilla ja kas kummaa, homma tuntuu toimivan hitusen paremmin.

Pasilla olen nyt ratsastanut useasti ja olenkin liittynyt vähitellen tämän teinipojan fanijoukkoon. Laukannostot ovat muuttuneet siisteiksi ja Pasi on tuntunut reippaalta, kevyeltä ja oikein sympaattiselta ratsastaa. Vitkuttelu harjoitusravissakaan ei ole johtunut Pasin laiskottelusta, vaan omasta mukavuudenhalustani. Toisaalta olen ajatellut, että nimenomaan Pasilla on hyvä harjoitella alas istumista ravissa. Kun se sujuu, monen muun hevosen täytyy tuntua keinuhevoselta.         

Talvella silmiini osui Kari Silvola kirja ”Harmoninen ratsukko –harjoittelemalla tasapainoon”. Ostin kirjan, sillä se sisältää mm. harjoituksia keskivartalon lihasvoiman kehittämiseen, ja ajattelin moisista harjoituksista olevan hyötyä myös minulle.  Harjoituksia olen tehnytkin, mutta löysin kirjasta myös tekstinpätkän, joka yhdistettynä lyhyempään ohjaan on auttanut ylävartalon ja käsien hallinnan ymmärtämiseen, ellei vielä neuvojen täydelliseen soveltamiseen...  Silvola on lainannut kouluratsastaja Pia Varjosta. Varjonen puhuu kolmesta lukosta, jotka vakauttavat ylävartaloa. Ensimmäinen lukko on lapaluiden välissä. Sillä pidetään hartiat alhaalla ja olkapäät takana. Toinen lukko on heti pallean yläpuolella. Napakat vatsalihakset vakauttavat ylävartaloa. Kolmas lukko on kyynärpäissä. Olen huomannut nämä ohjeet hyväksi alas istumisen avuksi juurikin esimerkiksi Pasin harjoitusravissa. Itseäni ainakin auttaa, kun ajattelen näitä kolmea lukkoa yhtenä pakettina, joka napsautetaan kerralla päälle. Tutustumisen arvoinen kirja, jos lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu ilman hevosta kiinnostaa.

Karinan kanssa vietettyjen tuntien päätteeksi hyppäsimme loppujen lopuksi puhtaan radan aprillipäivän kilpailuissa. Aivan tyylipuhdas suoritus ei suinkaan ollut, mutta tästä on hyvä taas jatkaa. Tänään jatkoin hyppäämistä ratsunani Elli. En ollut Ellillä koskaan aiemmin hypännyt, vain seurannut  sen vauhdikkaita pyrähdyksiä sivusta. Aluksi hieman jännitti, koska pelkäsin Ellin häipyvän käsistäni alta aikayksikön, mutta pieni pomppusarja meni kivasti, mitä käsistä häipymiseen tulee.  Aloin myös vihdoin hahmottaa utuisesti mäkihyppyasentoni perimmäisiä syitä. Mutta siitä lisää sitten, kun olen oivaltanut enemmän.

Kauniita pääsiäispäiviä kaikille ja opettavaa estevalmennusta osallistuville toivoo,

Outi