Monen viikon tauon jälkeen oli niimpal kiva päästä taas hevosen selkään. Syyskauden (kamalaa, voiko näin sanoa elokuun alussa) ekalle tunnille sain ratsukseni Lentun, josta en ole oikein aiemmin tykännyt. Muuten Idan hevosvalintoihin taidettiin olla tyytyväisiä, kukaan ei joutunut ihan epäsopivan ratsun selkään.
Tällä kertaa Lenttu pääsi kuitenkin yllättämään positiivisesti. Se on aiemman kokemukseni perusteella ollut mielestäni sellainen rumarautias itsepäinen pökkelö, joka päkittää pohjetta vastaan ja kallistuu kulmissa sisäänpäin niin että omat jalkaterät on maassa ellei pidä varaansa. Nyt Lenttu tuntui reippaalta ja jotenkin iloiselta, saimme tehtyä ihan onnistunutta väistöä ja laukatkin kulki kivasti. Tykkäsin siitä oikein paljon, mitä en lainkaan odottanut tunnin alussa.
Teimme tunnilla siis alkuverkan jälkeen väistöjä pitkiä sivuja kohti, ja sitten laukassa ympyrän Idan edessä olevalle pitkälle sivulle. Oikein kiva tunti, tosin taisimme lopettaa aika aikaisin koska seuraavan tunnin ratsastajat olivat hevosineen vielä tallissa kun veimme omat hevosemme talliin.
Oli hauska huomata, miten loma ja kesäaika on vaikuttanut positiivisesti hevosten käyttäytymiseen – tai sitten ne olivat muuten vaan hyvällä tuulella. Elliä ei harmittanut karsinassa juurikaan, ja Dinokaan ei äijäillyt vaan käyttäytyi herrasmiesmäisemmin kuin yleensä. Uusi Retu-hevonen vaikutti kiltiltä ja oli tosi tutun näköinen, löysimme siitä ainakin Nyytin ja Ellin piirteitä J
Sujuvia ratsastuksia kaikille toivottaa Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti