keskiviikko 21. elokuuta 2013

120 minuuttia hepan selässä


Koskapa töissä on vielä rauha maassa, päätin kerrankin lähteä ajoissa ja hemmotella itseäni kahdella peräkkäisellä ratsastustunnilla. Viideltä kiipesin Retun selkään. Se osaa kyllä ottaa asiat lunkisti, jo kentälle käveltäessä tuntui kuin olisin taluttanut sitä alahuulesta, kun se nojasi päällään käteeni yrittäen jarruttaa menoa.

Retulla olikin sitten jarru päällä koko tunnin ajan, olin ihan puhki noin minuutin ratsastamisen jälkeen. Normaali naputus kannuksilla ja raipalla ei auttanut millään muotoa, olisi pitänyt heti aluksi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Retu tuntui siltä, että jos irrotan kannukset sen kyljistä ja kädet ohjista, niin hevonen käy makuulle kuorsaamaan kesken tunnin.

Alkuravien jälkeen teimme pysähdyksiä keskelle kenttää. Pysähdyksen jälkeen piti peruuttaa 4 askelta, ja siirtyä tästä ensin raviin ja lopulta suoraan laukkaan. Retu pysähtyi kyllä ihan suoraan ja peruuttikin suoraan ainakin aluksi, mutta raviin ja laukkaan lähdöt olivat tahmeita.

Retun kanssa hikoilun jälkeen siirryin puolisen metriä alemmaksi Lentun selkään. Se tuntui kipittävän hirmu reippaasti, vaikkei se varmaan tavanomaista reippaampi ollut. Krista piti tuntimme ekaa kertaa. Teimme alkuravien ja laukkojen jälkeen kolmikaarista kiemurauraa. Tehtävää vaihdeltiin kiemuralla monipuolisesti, teimme käyntiin hidastamisia ja laukannostoja vaihtelevasti eri paikoista.

Lenttu oli jäykkä taipumaan kuten yleensä, tosin edellistunnin ansiosta tajusin käyttää pohjetta aiempaa voimakkaammin heti alkutunnista. Nyt kun vielä muistaisi ennakoida kulmat ja kaarteet sen kanssa, ettei Lenttu pääsisi kaatumaan sisälle niin paljon.

Kesäistä viikkoa kaikille toivottaa Salla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti