Olipa erityisen kiva tulla tallille tiistaina, koska samana päivänä aloitin työt loman jälkeen, eikä se töihin paluu niin kauhean ratkiriemukasta ole... Sain ratsukseni taas Lentun. Ihmettelin sitä miten rauhallisesti se käyttäytyi karsinassa. Yleensä se on ollut ärsyttävä sähläri ja hapankin, mutta nyt se siis seisoi paikoillaan kuin tatti.
Aloitimme tunnin tekemällä taivutuksia pääty-ympyröillä, sekä sisälle että ulospäin. Lenttu oli yhtä taipuisa kuin rautakanki. Tuntui ihan siltä, että se kävelee päin aitoja tai peräti kaatuu ulkokyljelleen jollen riuhdo sisäohjasta tiukasti vastaan, vaikka Heidi nimenomaan kehotti rentouttamaan sisäkäden ja käyttämään pohjetta. Itse asiassa vasta ihan tunnin lopussa Lenttu suostui taipumaan – tasan yhden kerran sain kulman ratsastettua luonnikkaasti läpi…siitä olisi ollut hyvä jatkaa :) Usein tuntuu siltä, että vasta lopputunnista homma alkaa edes jotenkin sujua, niin myös tälläkin kertaa.
Samalla ympyrällä kanssamme taipuilivat Wilda Sarin kanssa, Paavo Eijan kanssa ja Hani Outin kanssa. Eija ja Paavo tulivat jo paljon paremmin toimeen kuin viikko sitten, aika lunkisti Paavo ottaa pestinsä tuntihevosena. Sari tykkäsi Wildasta kovasti, se oli tosi vauhdikas mutta kuitenkin kiltti. Ilmeisesti laukan kanssa oli vähän ongelmia, lähinnä jarrujen kanssa, mutta kuulemma laukka oli pehmeä istua. Wildan siskon Wenuksen silmä kipeytyi, joten se joutuu huilaamaan hetken työnteosta.
terkuin Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti