Tiistaina oli niin kova puuskittainen tuuli, että päädyimme
ratsastamaan maneesissa. Maneesissa ei tarvinnut palella eikä pinnistellä
kuullakseen mitä Heidi opastaa tekemään.
Huonoa kuuluvuttaa ei siis voinut syyttää siitä, että
ensimmäinen harjoitus ei ottanut onnistuakseen… Hevosia piti taivuttaa
käynnissä uralta ulos mutta siten että nenät käännettiinkin menosuuntaan, eikä
loogisesti sisäänpäin. Ei meinannut onnistua, ratsuni Ansa ainakin oli ihan
hakoteillä ja kävellä lompsotteli vaan eteenpäin. Hetkittäin sain sen hiukan
banaaninmalliseksi, mutta homma levisi käsiin kun siirryttiin raviin. Ravissa
hoipertelimme sitten uralta pois ja taas sinne takaisin, taivutus välillä
sisään ja välillä ulospäin… huoh.
No, täytyy siis harjoitella lisää. Taivutteluiden jälkeen
saimme laukata tosi pitkään koko uraa, ja Heidin eteen piti tehdä pääty-ympyrä.
Wenus oli pitkästä aikaa tunnillamme ja olisi laukannut Eijan kanssa
kovempaakin. Toivottavasti se nyt toipuu kunnolla, ja jaksaa tehdä töitä meidän
ilonamme.
Tunnin jälkeen saimme taas mennä metsään kävelemään. Pientä
jännitystä oli ilmassa, kun Marlin kohdalla eteemme loikkasi 4-5 peuraa. Olin
Ansalla ensimmäisenä, en meinannut uskoa silmiäni, eikä Ansakaan. Mutta
kuulemma peurat elelevät jossain lähistöllä ja näyttäytyvät aika useinkin.
Koskaan en ole tullut ajatelleeksi, että näinkin lähellä kaupunkia autoillessa (tai ratsastaessa)
on peurakolarin vaara!
Lauantaina olisi luvassa hauskuutta pääsiäisriehassa. Pari
vuotta sitten toteutettu rieha oli tosi onnistunut, eli kaikki mukaan
leikkimään!
Aurinkoisia päiviä toivottaa Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti